Miksi yritykset kaatuvat?

Päätin tällä kertaa kirjoittaa vähän vakavammasta asiasta, mutta vältän tarkoituksella sanaa konkurssi. Tämä johtuu siitä, että yrityksen taival voi loppua monella tavalla ja konkurssi on vain yksi tapa. Yritystoiminnan kaatuminen on usein myös henkilökohtainen kriisi yrittäjälle itselleen tai yrityksen omistajille, mutta en käsittele tätä inhimillistä puolta tässä kirjoituksessa. Käyn kirjoituksessa läpi syitä miksi yritykset kaatuvat ja toivon, että tästä olisi apua ongelmissa olevien yritysten omistajille ja johtajille, mieluiten tietysti ennenkuin yritys uhkaa kaatua.

Tyypillisimmät syyt, miksi yritys kaatuu ovat mielestäni (ei erityisessä järjestyksessä):

• Kannattamaton liikeidea

• Muutoksen kyydistä putoaminen

• Kannattamattomat tai liian suuret investoinnit

• Huono johtaminen

Jokaisen syyn yhteyteen kirjoitin ajatuksia miten ongelmat voi välttää tai miten niistä voi selvitä.

Kannattamaton liikeidea

Kannattamaton liikeidea koskee lähinnä aloittavaa yritystä tai strategista suunnan muutosta tekevää yritystä. Syy ongelmiin on hyvin yksinkertainen: Liikeidea on paska eikä se riitä kannattavaan liiketoimintaan. Yleensä kannattamattomaan liikeideaan päädytään siksi, että yliarvioidaan markkinan koko, markkinan ostovoima, oman palvelun tai tuotteen kysyntä ja oma kyky markkinoida tuotetta/palvelua. Yksi tapa pienentää riskiä voidaan pienentää tekemällä kunnolliset ja itselle rehelliset tutkimukset etukäteen, mutta itse suosin ns. protoilua ja POC-lähestymistä. Tämä tarkoittaa, että ennenkuin aloitetaan varsinainen liiketoiminta ja sijoitetaan merkittävästi rahaa ja resursseja mihinkään, testataan liikeideaa pienimuotoisesti. Tuotteen kohdalla tehdään minimiehdot täyttävä tuote tai palvelu, jonka avulla voidaan testata onko markkinassa kysyntää.

Ohjelmistotekniikassa puhutaan MVP:stä, eli minimum viable product, joka on ohjelmisto joka toteuttaa perusajatuksen toteutettavasta ohjelmistosta, mutta joka ei ole vielä kokonainen tai valmis tuote. Samaa ideaa voidaan siis toteuttaa kaikissa liikeideoissa. Jos teet verkkokaupan, niin kokeile ensin verkkokauppaa, johon olet tehnyt tekoälyllä haluamasi tuotteiden kuvat ja katsot analytiikalla kuinka paljon liikennettä saat pienellä markkinoinnilla houkuteltua ja kuinka suuri osa yleisöstä päätyy ostopolussa ostovaiheeseen. Verkkokaupan ei siis tarvitse myydä mitään vaan se voi olla täysin prototyyppi, joka vain testaa ostokäyttäytymistä. Samalla tavalla tehdas voi tehdä prototyypin uudesta tuotteesta ja lähestyä asiakkaitaan prototyypin kanssa ja selvittää onko sille kysyntää ilman, että tuotteen kehittelyyn käytään merkittäviä investointeja.

Yksi tärkeimpiä toimia yritystoiminnan tai uuden liiketoiminta-alueen aloittamisessa on hyvien suunnitelmien lisäksi myös ennalta päätetyt rajat, joihin pitää päästä, jotta toiminta katsotaan kannattavaksi. Tämä siis tarkoittaa, että esim. myynnille katsotaan jokin raja-arvo, joka sen pitää ylittää vaikkapa 3kk, 6kk ja ensimmäisen vuoden osalta. Jos siihen ei päästä, niin liiketoiminta ajetaan alas. Jos tällaista ei tehdä, niin vaarana on, että liiketoimintaa jatketaan aivan liian pitkään ja siihen menetetään paljon enemmän rahaa kuin olisi varaa.

Muutoksen kyydistä putoaminen

Jokainen liiketoiminta elää muuttuvassa ympäristössä ja muutokseen sopeutumaton yritys ajautuu enemmin tai myöhemmin vaikeuksiin. Esimerkiksi kuluttajakauppa siirtyy voimakkaasti verkkoon ja jos yritys ei käytä tätä mahdollisuutta, niin se menettää verkkomarkkinan kokonaisuudessaan ja todennäköisesti myös suuren osan näkyvyydestään. Muutokset voivat olla toimialasta riippuen hyvinkin erilaisia, mutta varmaa on, että muutos on jatkuvaa ja kiihtyvää.

Yritykset saattoivat toimia täysin samalla tavalla 1980-luvun alusta vuoteen 2000 asti täysin muuttumattomana ja tehdä ihan hyvää liiketoimintaa, mutta nykyisin yrityksen tulee olla valmis muuttamaan toimintamallejaan merkittävästi jopa muutaman vuoden välein. Esimerkkinä meidän Saarni - Gentlemen's Boutique, joka aloitti kivijalkaliikkeenä 2016. Muutaman vuoden sisään meillä oli käytössä pelkistetty verkkokauppa, joka myöhemmin päivitettiin uuteen verkkokauppa-alustaan, jonka myötä saatiin käyttöön esimerkiksi asiakkaille tilaushistoria (auttaa löytämään oikean koon), uusia maksutapoja kuten MobilePay, tuoteyhdistelmiän esittely, monipuolisia markkinointi- ja analytiikkavälineitä. Tämän myötä verkkokauppa onkin kasvanut joka vuosi ja on nyt merkittävä osa liikevaihtoa, vaikka ei vielä pääosa. Uusia muutoksia on suunnitteilla ja selvityksessä koko ajan.

Muutoksen kyydistä putoaminen on vaikea ongelma, sillä sitä on yrittäjän tai yritysjohtajan vaikea huomata itse. Tähän kuitenkin sisältyy merkittävä määrä itsepetosta, eli ei myönnetä, että markkinassa tapahtuu muutoksia, joihin muut lähtevät mukaan, mutta itse toimitaan kuten aina ennenkin. Pelätään muutosta niin paljon, ettei siihen uskalleta investoida. On toki myös mahdollista, että investoinnit tuntuvat niin kalliilta ja monimutkaisilta, ettei niihin ole riittävästi ymmärrystä eikä osaamista. Tällöin on kuitenkin aina mahdollista ostaa ulkopuolista apua.

Kannattamattomat tai liian suuret investoinnit

Olen nähnyt läheltä monen yrityksen ajavan itsensä vaikeuksiin tekemällä investointeja, jotka perustuvat merkittävään liiketoiminnan kasvuun. Jos kasvu ei toteudukaan, niin yritys ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin, koska investointi oli tarkoitus rahoittaa kasvulla. Ennen investointia on syytä tehdä hyvin yksinkertainen laskelma siitä, että mikä on se liiketoiminnan taso, joka pitää saavuttaa, että investointi kyetään ylipäänsä maksamaan takaisin tai minkä ajan kuluessa investointi maksaa itsensä takaisin. Tähän rinnalle on syytä ottaa inhorealismi eli laskea mitä tapahtuu, jos liiketoiminta ei kasva ollenkaan ja mitä siitä seuraa.

Laskelmien tekoon liittyy suuri riski tehdä ylioptimistinen laskelma miten investointi alkaa tuottamaan. Suosittelen tekemään kolme erilaista laskelmaa: optimistinen, realistinen ja skeptinen laskelma. Jos realistinen laskelma on lähempänä optimistista kuin spektistä, niin olet todennäköisesti liian optimistinen. Laskelma kannattaa käyttää mahdollisimman monen silmän alla, esimerkiksi hallituksessa, koska tällaiseen laskelmaan saattaa helposti päätyä virheitä, jotka tekevät koko laskelmasta turhan. Jos yrityksestä ei löydy osaamista, niin laskelman apuna voi käyttää ulkopuolista asiantuntijaa (vink, vink esim. allekirjoittanutta).

Lisäksi on hyvä olla suunnitelma mitä tehdään, jos skeptisin vaihtoehto toteutuu. Lähes aina se tarkoittaa, että yritys tarvitsee rahoitusta ja ehkä investointi on mahdollista jollain tavalla peruuttaa. Nämä on hyvä ymmärtää ja tehdä riskeistä tietoinen päätös ennen investointia.

Huono johtaminen

Huono johtaminen tulee yleensä esiin yrityksen alkuvaiheessa tai epäonnistuneen johtajarekryn myötä. Sen seurauksena yrityksen käytössä olevia resursseja ei käytetä tehokkaasti ja se voi johtaa esimerkiksi henkilöstön vaihtuvuuteen ja tyytymättömyyteen. Tyypilliset johtamisen ongelmat ovat määrittelemättömät tavoitteet ja prioriteetit, mittariston puuttuminen sekä vapauden ja valvonnan huono jako.

Määrittelemättömät tavoitteet näkyvät usein siinä, että ihmisten annetaan toimia liian vapaasti olettaen, että jokainen aikuinen ihminen tietää mitä häneltä odotetaan ja mitkä asiat ovat tehtävässä prioriteetteja. Ongelmana on kuitenkin, että jokainen ihminen tekee oman oletuksensa hänelle asetetuista tavoitteista ja prioriteeteista eivätkä ne välttämättä vastaa yrityksen kannalta järkeviä.

Mittariston rakentamisesta olen kirjoittanut jo aikaisemmin täällä. Hyvä mittaristo ohjaa yrityksen kannalta oikeiden tavoitteiden saavuttamiseen. Se tuo myös työntekijöille läpinäkyvyyttä siitä mitä heiltä odotetaan, mikä on heiltä odotettavan tekemisen taso ja mikä katsotaan onnistumiseksi. Hyvää mittaristoa on kuitenkin vaikea rakentaa, jos yritykselle on epäselvää mikä sen varsinanen tehtävä ja tarkoitus on, joten mittariston rakentamiseen ja seurantaan kannattaa panostaa merkittävästi johtamisen ajankäytöstä.

Vapauden ja valvonnan raja on aina työntekijäkohtainen. Osa työntekijöistä toimii tehokkaasti mahdollisimman pienellä valvonnalla ja osa saa voimaa kun heillä on tunne, että esimies on läsnä ja apuna. Kun näissä epäonnistutaan, niin työntekijä kokee joko mikromanageerausta tai välinpitämättömyyttä. Tähän auttaa avoin ilmapiiri ja keskustelu.

Johtajan tehtävä on toimia liike-elämässä mahdollistajana ja vastuunkantajana. Mahdollistaminen tarkoittaa, että jokainen työntekijä pystyy tekemään parhaansa ja käyttämään osaamistaan mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Vastuun kantaminen tarkoittaa, että esimies kantaa vastuun alaisistaan ja heidän tekemisistään. Johtajan vastuuta on käsitelty syvemmin täällä.