Sukupuolikiintiöt: kyllä vai ei

Tällä kertaa sohaistaan sellaiseen muurahaispesään, ettei tämä välttämättä ole kaikista järkevin blogiaihe, mutta antaa nyt mennä. EU:n kiintiödirektiivi säätää, että naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa tulee olla vähintään 40 prosenttia. Suomessa tämä tarkoittaa 60 uutta naispositiota pörssiyhtiöiden hallituksissa. Tavoite on saavutettava kesään 2026 mennessä.

Yrityksen hallituksen tarkoitus

Yhtiön hallituksen tehtävä on edustaa osakkeen omistajien tahtoa ja etua sekä huolehtia osakkeen omistajien tasapuolisesta kohtelusta. Hallituksella on myös lakiin kirjattuja hallinnollisia velvollisuuksia, mutta ne ovat irrelevantteja aiheemme kannalta.

Omistajien edun toteuttaminen tarkoittaa, että yhtiö ei tarkoituksellisesti esimerkiksi toimi siten, että omistajien osakkeiden arvo laskee tai omistajille ei voida maksaa yhtiön tuotosta. Omistajien tahto yleensä tarkoittaa, että hallitus määrittelee yhtiön strategian eli vie yhtiötä omistajien haluamaan suuntaan. Tahto on erityisesti asia, joka menee varsin abstraktille tasolle kun kyseessä on pörssiyhtiö, jonka suurimpia omistajia eivät ole yksittäisen henkilöt vaan toiset organisaatiot.

Sukupuolikiintiöiden tarkoitus

Kiintiöiden tarkoituksena on yksinkertaisesti lisätä naisten määrää, koska naissukupuoli on aliedustettuna listattujen yhtiöiden hallituksessa. Tämä ei kuitenkaan varsinaisesti tarkoita mitään tai tarkoittaa samaa kuin sanottaisiin, että jatkossa yhtiöiden hallituksissa on oltava vähintaan 20% punapäitä tai alle 170 senttisiä. Tarvitaan parempi tarkoitus.

Löysin paljon hyviä argumentteja naiskiintiöiden puolesta. Yksi tärkeimmistä mielestäni on, että jos miehet ovat enemmistö päättävistä, niin he väistämättä tekevät päätöksiä, jotka edistävät miesten asemaa yhtiön eri tasoilla. Tämä esimerkiksi johtaa siihen, että naisia palkataan vähemmän päättäviin asemiin, mikä taas johtaa siihen, että naisten keskiansiot ovat keskimäärin heikommat kuin miesten.

Yrityksen kannalta

Yrityksen ja sen omistajien kannalta ainoa järkevä tapa nimittää henkilöitä hallitukseen on valittavan henkilön osaaminen. Yrityksen kannalta on samantekevää onko hallituksen jäsen mies vai nainen. Tästä seuraa tärkeä pointti: jos yrityksen toiminta kärsii siksi, että sen toiminta on miehiä suosivaa osaavimpien naisten sijaan, niin yrityksellä on ongelma. Jos yrityksen hallitus toimii siten, että se mahdollistaa tai peräti edesauttaa tällaista toimintaa, niin hallitus ei tällöin koostu parhaista mahdollisista henkilöistä.

Tällöin omistajien tehtävänä on valita sellaiset henkilöt hallitukseen, että yrityksen toiminta muuttuu sellaiseksi, että jokaisella tasolla yritys saa käyttöönsä parhaimmat osaajat sukupuolesta riippumatta.

Yksityisomistuksen ongelma

Omaisuuden suojan kannalta kiintiöt ovat ongelma. Jokaisella osakkeenomistajalla tulee olla oikeus määrätä omaisuudestaan ja siihen kuuluu myös oikeus tehdä huonoja päätöksiä. Jos yrityksen omistajat ovat sitä mieltä, että yrityksen asiaa ajavat parhaiten henkilöt, jotka ylläpitävät kulttuuria, jossa miehiä palkataan ohi osaavampien naisten, niin se on heidän omistusoikeuteensa kuuluva oikeutensa.

Kiintiöiden kritiikkiä

Kun kiintiöitä ajatellaan, niin on helppoa sanoa, etten itse ainakaan haluaisi, että henkilö on valittu tehtäväänsä sukupuolensa eikä osaamisensa takia silloin kun tehtävä on minulle tärkeä. En haluaisi, että lastentarhaopettajaksi on valittu mies pätevämmän naisen ohi siksi, että hän on mies. En haluaisi, että minua sairaalassa hoitaa mies vain siksi, että hänet piti valita pätevämmän naishoitajan sijasta. En myöskään haluaisi omistaa yritystä, jonka hallituksessa on ihmisiä sukupuolensa takia eikä osaamisensa takia. Uskoisin, että nämä argumentit jokainen pystyy allekirjoittamaan.

Kiintiönaiset

Puhutaan myös ns. kiintiönaisista yritysten hallituksissa. Tällä viitataan tilanteeseen, jossa nainen tulee valituksi ohi pätevämmän miehen sukupuolensa takia. Tämä on varsin leimaava termi kaikkia naisia kohtaan, jotka ovat ottaneet paikkansa osaamisensa perusteella. Tunnen monia, erittäin päteviä ja osaavia naisia, jotka ovat ottaneet tai tulevat ottamaan hallitustehtävät vain ja ainoastaan oman osaamisensa perusteella. Tiedän, että heistä pääosa vastustaa kiintiöajattelua paitsi edellä mainituista syistä, mutta myös siksi, että he tietävät, ettei yrityksen kannalta ole paras mahdollinen ratkaisu valita henkilöä hallitukseen sukupuolen perusteella jos osaavampi henkilö on saatavilla toisesta sukupuolesta.

Pörssiyhtiöissä vaikeampi ongelma

Kuten aikaisemmin mainitsin, pörssiyhtiöissä ongelma on vaikeampi johtuen omistussuhteista. Pörssiyhtiöiden omistus on harvemmin yksittäisten henkilöiden käsissä, jotka kykenisivät asettamaan yhtiöön hallituksen omien preferenssiensä perusteella. Suuromistajat ovat esimerkiksi työeläkeyhtiöitä, valtio tai jokin muu organisaatio. Tämä omistaja asettaa edustajansa hallitukseen ajamaan näkemyksensä mukaista omistajapolitiikkaa. Lopulta kuitenkin aina jossain on se henkilö tai henkilöt, jotka tekevät nämä päätökset ja olisi aliarviointi väittää, että he eivät ymmärrä tätä osaamiseen ja sukupuoleen liittyvää problematiikkaa.

Tulevaisuus

Tasa-arvoon liittyvät asiat ovat olleet jo pidempään esillä ja on vaikea kuvitella, etteivät yritykset olisi tänä päivänä vielä heränneet miettimään tekevätkö he päätöksiä yritykseen etua ajatellen, eli osaamiseen perustuen. Tällä hetkellä enemmistö yliopistosta valmistuvista on naisia, mikä väistämättä tarkoittaa, että tämä koulutettu, osaava porukka koostuu koko ajan enenevässä määrin naisista, joilla on etulyöntiasema heikommin koulutettuihin miehiin nähden. Uskoisin myös, että naisten kiinnostus johtotehtäviin on kasvanut ja ne yritykset, jotka tulevat pitkässä juoksussa menestymään valitsevat aina paremman osaajan, joten naisten määrä yritysten johdossa tulee yhä kasvamaan. Toisaalta taas yritykset, jotka uskovat, että mies on aina parempi johtaja, tulevat häviämään kisan avoimessa markkinassa.

Lopuksi

Kuten kirjoituksesta on toivottavasti selvinnyt edustan itse varsin pragmaattista näkökulmaa: yrityksen tulee valita aina paras henkilö osaamisensa perusteella sukupuolesta riippumatta. Minun on vaikea keksiä yrityksen hallituksen kannalta tilanne, jossa sukupuolella on merkitystä.

Aina voidaan toki spekuloida, että naiset ovat keskimäärin empaattisimpia tai jotain muuta sellaista, mutta kun se kertoo aina vain keskimääräisyydestä ja hallituspaikkaa täytettäessä vastakkain ovat kaksi henkilöä, jotka eivät ole keskiarvo sukupuolestaan vaan yksilöitä osaamisineen ja taipumuksineen.