Tekoäly liiketoiminnan tueksi

Kiinnostuin joskus opiskeluaikojen aikana 2000-luvun alkupuolella tekoälyn mahdollisuuksista ja silloin tekoäly oli käytännössä neuroverkot sekä muutaman koneoppimiseen liittyvät algoritmit. Harrastusprojektina kirjoitin algoritmin, joka otti syötteenä vastaan jääkiekon SM-liigan pelihistorian ja tarkoituksena oli saada tuloksena seuraavien pelien lopputulos 1X2-muodossa. No, eihän neuroverkko toimi niin, että se voisi ensinnäkään oppia pelkästä pelihistoriasta miten joukkueella kulkee, jos se ei esim. huomioi loukkaantumisia tai painota viimeisten pelien lopputuloksia, mutta harjoitus oli mielenkiintoista tehdä ja sain ensimmäisen kerran vähän hands-on kokemusta neuroverkon koodaamisesta.

Johonkin kurssiin liittyen tein myös tekoälyä muistuttavan algoritmin, joka otti syötteenä MIDI-tiedostoja, jotka ovat musiikkiteosten nuotistoja. Lopputuloksena se pystyi luomaan sävelkulkuja oppimistaan sävellyksistä siten, että nuottia seurasi korkeudeltaan ja kestoltaan sellainen nuotti, joka oli esiintynyt vastaavassa kontekstissa aikaisemminkin. Muistaakseni algoritmi luki vähintään kolme nuottia taaksepäin ja teki sen perusteella sitten aina seuraavan nuotin. Syötteenä algoritmille annettiin montako nuottia piti lukea taaksepäin ja kuinka monta nuottia se tekisi. Lopputulos oli jokakuinka paska, sillä en ymmärtänyt silloin, kuten en nytkään, mitää musiikin teoriasta, joka olisi auttanut merkittävästi tekemään oikeanlaisia painotuksia algoritmiin. Mutta sain opintoviikot ja opin taas jotain siitä mitä en osaa.

Kun tekoäly ja tietotekniikka alkoi oikeasti näyttää siltä, että se siitä tulisi jonkinlainen hyödyllinen apuvälinä ihmiskunnalle oltiin vahvasti sitä mieltä, että erityisesti luovat alat ovat niitä jotka eivät kärsisi tekoälyn tuomasta haasteesta. Oletettiin, että tekoäly voi korvata töitä, jotka eivät vaadi luovuutta. Kuten entinen kollegani Kim Johnsson joskus sanoi, kaikki minkä voi ohjeistaa ihmiselle, voidaan kirjoittaa algoritmiksi. Tällöinhän ei juurikaan luovuutta tarvita.

Tällä hetkellä ChatGTP ja muut tekoälysovellukset ovat tulleet kovalla vauhdilla käyttöön. Harva vähänkään tekoälystä kiinnostunut ei ole käyttänyt jotain ChatGTP:n sovellusta, joka kykenee tuottamaan erittäin hyvää tekstiä kun sille vain kertoo mistä tekstin pitää kertoa. Voit siis tuottaa markkinointiviestejä (somepäivityksiä, blogeja, tuotetekstejä jne) helposti antamalla vain ranskalaisin viivoin mistä tekstin pitää kertoa.

Tekstintuotto ei ole kuitenkaan ainoa luovan alan tekoälyohjelmisto, joka pystyy hämmästyttäviin lopputuloksiin. Olen itse käyttänyt tuotekuvissa tekoälyn tuomia mahdollisuuksia. Olen kuvauttanut tuotteita pelkästään ja tuotetta mallin päällä, jonka jälkeen tekoäly on tehnyt tarvittavat taustat. Ei siis ole enää tarvetta lähteä Roomaan kalliiseen hotellin kuvaamaan tuotetta vaan tekoäly hoitaa tuotteen haluttuun ympäristöön kun sille vain kertoo tarkasti mitä haluaa. Alla esimerkki.

Studiokuva

Tekoälyn lisäämä tausta

Toinen kokeilemani sovellus on musiikin luonti. Verkosta löytyy useita tekoälyllä musiikkia tekeviä palveluita, jotka kehittyvät juuri kirjoitushetkellä kovaa vauhtia. Tutkimuksissa on todettu, että tekoäly kykenee luomaan musiikkia, jota yleisö ei pysty tunnistamaan tekoälyn luomaksi. Yleensä sovellukset pyytävät syötteenä vain sävellajin ja musiikkityylin, mutta ne ovat kehittymässä suuntaan, jossa voit antaa esimerkiksi luomasi sävelkulun ja tekoäly tekee siitä kokonaisen musiikkiteoksen. Tällaista musiikkia voi hyvin käyttää markkinoinnissa ja se on merkittävästi edullisempaa kuin teoksen tilaaminen muusikolta. Voit halutessasi ostaa kaikki oikeudet sävellyksiin ja verkkopalveluiden hinnat pyörivät muutamissa kympeissä kuukaudessa.

Tekoälyä on käytetty myös videoiden luontiin. Esimerkiksi Youtubesta löytyy hyviä ja kammottavia esimerkkejä millaisia videoita tekoäly pystyy tuottamaan. Pääosa videoista on tosiaan vielä lähinnä pelottavia, mutta olen varma, että ne kehittyvät nopeasti sellaisiksi, ettei niitä enää erota ammattituotannosta.

On itsestään selvää, että edellä luetellut esimerkit ovat ensisijaisesti keinoja säästää rahaa, mutta ne myös helpottavat merkittävästi luovaa työtä. Ne ovat erittäin edullisia verrattuna luovan työn ostamiseen ja äärettömän nopeita. Suosittelen ainakin kokeilemaan ja soveltamaan omassa liiketoiminnassa, erityisesti markkinoinnin puolella.